Kuusi vinkkiä digitaalisen työympäristön käyttöönottoon
19.10.2018Miksi Clair? Miksi oma yritys?
Perustin oman yrityksen, koska haluan edistää parempaa työelämää. Sitä pystyn edesauttamaan selkeyttämällä viestinnän ja tiedonhallinnan ratkaisuja. Sanomattakin on selvää, että kaikilla on kivempaa, kun viestintä toimii ja oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan!
Teknologialla tätä voidaan tukea, mutta tehokkaasti vain silloin, kun ymmärrämme organisaatiomme prosesseja, ihmisiä ja liiketoimintaa.
Yritykseni nimi, Clair, tarkoittaa selkeää ja kirkasta. Minun tehtäväni onkin rakentaa ymmärrystä sidosryhmien välille ja selkeyttää työyhteisöviestinnän, kollaboraation ja tiedonhallinnan ratkaisut. Parhaat ratkaisut syntyvät jaetuista oivalluksista ja yhteistyöstä, joita voidaan fasilitoida muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun työkaluin.
Miksi muotoiluajattelu olisi relevanttia?
Uskon, että työyhteisöviestinnän, organisaation sisäisen kollaboraation ja tiedonhallinnan ratkaisut työkaluistuvat ja palveluistuvat. Olennaista ei ole tekninen speksaaminen ja koodatut räätälöinnit, vaan se, kuinka mitäkin pilvityökalua juuri meidän organisaatiossamme hyödynnetään ja millä yhteisillä toimintatavoilla.
Arvoa tuottava digitaalinen työympäristö, intranet tai viestinnän ratkaisu voidaan saavuttaa vain dialogilla käyttäjien, liiketoiminnan ja teknologian välillä. Uskon, että minulla on tähän työhön annettavaa.
Olennaista on käydä dialogia siitä, millä tavoin kollaboraatiotyökalut tukevat meidän prosessejamme parhaalla mahdollisella tavalla. Miten työkalusta otetaan hyödyt irti? Miten tieto järjestellään, mihin se tallennetaan, milloin ja miten? Tuleeko joitain työtapojamme muuttaa, miten ja miksi? Mitä muutos vaatii? Millä toimintatavoilla tietotyömme tehostuu, selkeytyy ja kuormitus vähenee? Millä prosessilla siirrymme kohti uusia toimintatapoja?
Jotta digitaaliset työkalut voitaisiin valjastaa oikeasti ja tehokkaasti tukemaan organisaation toimintaa, tulee meidän ymmärtää organisaation prosesseja, ihmisiä ja liiketoimintaa, joita näillä työkaluilla olisi tarkoitus tukea.
Tässä työssä voimme hyödyntää ja soveltaa yhteiskehittämistä (co-creation), palvelumuotoilun (service design) ja muotoiluajattelun (design thinking) työkaluja (- tai millä termillä tätä yhteistyötä haluaakaan kutsua!).
Ymmärtämisen apuna meille toimii muotoiluajattelun korostama empatia. Empatia on avoin ja kiinnostunut asenne, jolla tilanne- ja tarvekartoitusta tehdään nöyrästi ja avoimin mielin, mutta strukturoidusti tallentaen.
Jotta jo ymmärtämystä lisäävä kartoitusvaihe on ajankäytön kannalta tehokas, kartoittajan on hyvä tuntea se digitaalisen työympäristön ekosysteemi ja muut reunaehdot, joita organisaation ratkaisupaletissa on, jotta hän voi kysyä relevantteja tarkentavia kysymyksiä. Mutta varsinkin ratkaisuja etsittäessä on eduksi, että palvelumuotoilumenetelmiä käyttää ratkaisujen asiantuntija, jotta löydetään kustannustehokkaat ratkaisut ja jotta niitä päästään pikaisesti testaamaan.
Entä käyttöönottovaihe?
Moderneissa digitaalisissa työympäristöissä ja intraneteissä suunnittelu, konseptointi, määrittely, toteutus ja käyttöönotto eivät ole enää irrallisia vaiheita.
Varsinkaan käyttöönottovaihe ei ole erillinen vesiputouksen viimeinen niitti, vaan uusiin toimintatapoihin johtavat oivallukset syntyvät usein jo jopa tarvekartoitusvaiheessa, usein osana suunnittelua ja viimeistään prototypoinnin kautta.
Kartoitus, ratkaisuaihioiden konseptointi, niiden prototypointi/pilotointi ja parhaiden ratkaisujen skaalaaminen on iteratiivinen prosessi, joka vaatii empatiaa, dialogia ja paljon jalkatyötä. Lisäksi täytyy huomata, että tämä ei sinänsä ole projekti, vaan jatkuva prosessi, sillä organisaatio muuttuu ja varsinkin toimintaympäristö ja digitaaliset työkalut muuttuvat jatkuvasti.
Lopputuloksena on organisaation prosessien, toimintatapojen, kulttuurin, asenteiden ja osaamisen sovittaminen yhteen työkalujen mahdollisuuksien kanssa.
Näin saavutetaan työpaikka, jossa tieto liikkuu ja se on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tällöin ollaan jo pitkällä kohti sekä arvoa tuottavaa, tehokasta digitaalista työympäristöä, että parempaa työelämää, parempaa työntekijäkokemusta ja siitä kumpuavaa parempaa asiakaskokemusta.
Haluan omalla toiminnallani edistää ratkaisuja, jotka tuottavat ihmisille paremman työpäivän sekä samalla sujuvoittavat ja tehostavat koko organisaation toimintaa.
Yrittäjänä tarjoan joustavasti asiantuntija-apuani työyhteisöviestinnän, intranetien ja digitaalisten työympäristöjen kehittämiseen ja käyttöönottoihin
Aiemmassa työhistoriassani olen ollut työstämässä yli 60 organisaation ratkaisuja. Katselen kentää holistisesti: asiantuntemuksessani yhdistyy organisaatioviestintä ja IT, halu ja empatia ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja henkilöstöä sekä toimivat fasilitointimenetelmät. Tunnen eri teknologioiden, työkalujen ja ekosysteemien mahdollisuudet sekä muiden hyvät käytännöt. Teknologia- ja toteuttajariippumattomana pystyn tukemaan organisaatiotanne oli teknologiaekosysteeminne jo valittu tai ei.
Toimin sekä neuvonantajana että resurssina.
Neuvonantajana tulen mieluusti selvittämään ja selkeyttämään työyhteisöviestinnän, organisaation sisäisen kollaboraation ja tiedonhallinnan ratkaisut sekä valmentamaan projektipäällikkönne viemään läpi digitaalisen työympäristön transformaatio organisaatiossanne.
Resurssina minut voi pyytää projektipäälliköimään digitaalisen työympäristön käyttöönotto, intranet-uudistus, ja myös muut käyttöönottohankkeet.
Selkeytän suunnitelmasi liittyivätpä haasteesi työyhteisöviestintään, kollaboraatioon, tiedonhallintaan tai työkalujen käyttöön!
Ollaanpa yhteyksissä!
Hanna
050 56 32 508